10.1.2017

Kennel esittely

Kennel Fungo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Merijärvellä. Kalajoelta meille on matkaa 30km, Ylivieskasta 40 km, Oulaisista 17 km ja Oulusta meille on matkaa 120 km. Kotona asustaa neljä lagotto romagnolo narttua ja yksi uros, yksi owczarek podhalanski narttu ja irlanninsusikoira vanhus. Osa Italian tuonti lagotoista asuu ystävien luona sijoituksessa ja lupaavimpia omia lagotto ja podhalanski kasvatteja on myös sijoituskodeissa. Lisäksi kuvioissa pyörii vanhempieni Owczarek Podhalanskit jotka vahtivat maatilan ympäristöä Kalajoella.




Kennelnimi Fungo on italiaa ja suomeksi sana on sieni. Valitsin kennelnimeni lagottojen mukaan, nehän ovat tryffelikoiria Italiasta. Kennelnimelleni on rekisteröity myös vanhempieni podhalanski pentueita.

Olen suorittanut Suomen Koirankasvattajat ry:n järjestämän vuoden kestävän kasvattaja-akatemian. Sen lisäksi olen opiskellut koirien käyttäytymistieteelliseksi kouluttajaksi sekä eläintenhoitajaksi ja trimmaajaksi. Olen toiminut koirakoulu yrittäjänä, trimmaajana ja valokuvannut koiria omassa kotistudiossani. Olen kiinnostunut koirien kouluttamisesta, hoidosta ja ruokinnasta. Kuljen mielenkiintoisilla luennoilla ja kursseilla ympäriinsä ja haluan pysyä ajantasalla sekä oppia uutta koirista ja kasvattamisesta. Lisäksi lueskelen koira-alan kirjallisuutta. Yksi harrastukseni on kulkea näyttelyssä koirien kanssa.

Mielelläni jaan oppimiani asioita myös muille, ethän epäröi kysellä. Kasvattien omistajien kanssa haluan olla yhteydessä, kuulla kuulumisia ja mielelläni neuvon ja opastan tarvittaessa. Se mitä emme tiedä, otetaan siitä yhdessä selvää.


Jalostus ja pentujen hoito kasvattajan luona

Jalostuksessa tärkein asia on koiran luonne, terveyttä ja rodunomaisuutta unohtamatta. Luonteen kanssa me elämme joka päivä ja koiran täytyy tulla toimeen tämän päivän yhteiskunnassa. Terveys on tärkeä seikka jonka myös otan parhaani mukaan huomioon jalostusvalintoja tehdessä.

Koiranpennut elävät sisällä tottuen kodin ääniin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Uusimpiin käyttäytymistieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen olen tehnyt muutamia ratkaisuja jotka poikkeavat hieman yleisimmistä käytännöistä. Yksi näistä on se, että pennut luovutetaan uusiin koteihin 9 viikkoa vanhoina vaikka Kennelliitto antaa luvan luovuttaa jo 7 viikkoisena ja yleinen käytäntö on luovuttaa pennut 8 viikkoisena. Myöhäisempi luovutusikä on kuitekin pentujen parhaaksi ja siitä voi lukea tästä lisää.

Sosiaaliseen käyttäytymiseen pentu tarvitsee paljon harjoitusta. On tärkeää että pentu saa olla riittävän pitkään emän ja pentuesisarusten seurassa ja näin harjoitella taitojaan tulevaisuutta varten. 7 viikkoa vanhalle pennulle emä ei ole vielä ehtinyt opettaa riittävästi elekieltä ja pennusta ei välttämättä koskaan tule hyvä kommunikoija toisten koirien kanssa. Liian aikaisin vieroitetut pennut ovat myös sairastelevaisempia, alttiimpia eroahdistukseen ja ylivarovaisuuteen. Leikkiessä keskenään pennut oppivat paljon elekieltä ja riitatilanteiden selvittelyä. Vaikka pennun uudessa kodissa olisi vanhempia koiria, emän ja pentuesisarusten opetusta ei voi toiset koirat tai ihminen korvata. Pennulle on hyvin pelottavaa ja traumaattista jos se erotetaan alle 8 viikon ikäisenä pentuesisaruksistaan ja emostaan.

8 viikon iässä pennulla on lyhyt erityinen häiriölle herkkä kausi jolloin voi tulla pysyviä pelkoja jos pentu säikähtää jotain melko vähäiseltäkin tuntuvaa asiaa. Jos tänä aikana pentu saa huonoja kokemuksia, tulee siitä yleensä ongelmia aikuisena. Huono kokemus ei välttämättä ole kovin suuri, emon ja pentuesisarusten luota pois joutuminen, hihnaan ja kaulapantaan joutuminen, autoilu oudossa autossa vieraiden ihmisten kanssa jne… voi olla pennulle uutena asiana pelottava juttu. Pyrin siihen ettei pennulle tulisi huonoja kokemuksia tämän kehitysjakson aikana ja siksi pennut ovat luonamme tutussa ympäristössä lyhyen herkkyyskauden ajan.

Noin 8 viikon iässä emä opettaa pennuille purutehon hillitsemisen. Pentujen keskellä kulkiessa varpaat ja housun lahkeet saavat naskalihampaiden jälkiä. Muutamassa päivässä n. 8 viikon iässä emo opettaa pennuille ettei kaikkea eteen tulevaa ja liikkuvaa saa purra eikä varsinkaan niin lujaa. Ihminen tai toinen koira ei voi koskaan korvata emoa tässä opetettavassa asiassa. Onhan paljon mukavampaa saada kotiin pentu joka ei roiku housunlahkeissa ja paidan helmoissa tai pureskele kenkiä. Pentujen pitäminen 9 viikkoiseksi vaatii kasvattajalta hieman enemmän ja onhan siitä omat kulunsakin, mutta olen sitä mieltä että se kannattaa. Haluan kasvattaa pentuja jotka ovat saaneet mahdollisimman hyvän alun elämälleen.

Olen suorittanut Suomen Koirankasvattajat ry:n järjestämän vuoden kestävän kasvattaja-akatemian.



Kerron mielelläni kasvattamistamme roduista, pentujen hoidosta, ruokinnasta, koulutuksesta ja kasvatusperiaatteistamme, ethän epäröi kysyä! =)

Anni Nevala - Kennel Fungo